Lukio-opinnoissa menestyminen vaatii itselle sopivien opiskelutapojen löytämistä. Ne ovat lukio-opiskelijan työkalut. Yläkoulussa käytetyt opiskelustrategiat eivät välttämättä ole enää toimivia, sillä opiskeltavaa on paljon enemmän. “Miten voin muistaa kaiken?” miettii moni lukion aloittava. Vastaus tuo lohtua. Kaikkea ei voi, eikä pidäkään, muistaa sanasta sanaan. Oppiminen ei ole tiedon toistamista sellaisenaan, vaan tiedon muokkaamista ja prosessointia, toisin sanoen ymmärtämistä.
Jotta voi löytää itselle sopivat opiskelutavat, on ensin ymmärrettävä, mitä oppiminen on. Olisi helppoa, jos opettajalla olisi pöydällä tiedon kannu, josta hän kaataisi opiskelijoiden päähän välillä englannin kielioppia ja toisella kertaa historian tapahtumia. Oppiminen kuitenkin vaatii omaa aktiivisuutta. Opiskelija rakentaa tietämystään kuin kerrostaloa, tiili tiileltä, pala palalta. Oppiminen vie aikaa ja siksi on tärkeää opiskella suunnitellusti. Suunnitelmallisuus ja opiskeluaikataulujen tekeminen ja niissä pysyminen ovat onnistuneiden opintojen edellytys.
Aiemmat tiedot toimivat perustuksina, joiden päälle uusi tieto kasataan yhdistellen uutta ja vanhaa sekä pohtien syitä, seurauksia ja eri asioiden yhteyksiä. Aktiivinen tiedonkäsittely on uuden oppimisen edellytys. Linkeissä esittelemme joitakin konkreettisia opiskelutapoja, jotka ohjaavat kohti syväsuuntaunutta oppimisstrategiaa. Kokeile rohkeasti erilaisia tapoja. Kaikki tavat eivät sovi jokaiselle ja on tärkeää löytää ja tunnistaa juuri itselle parhaiten sopivat opiskelutavat. Hyödynnä myös saamaasi palautetta. Kokeenpalautus on mitä parhain oppimistilanne.
Riittävän unen, terveellisen ravinnon ja monipuolisen liikunnan merkitystä ei voi korostaa liikaa. Opiskelu väsyneenä ei ole mielekästä ja taukojen pitäminen on tärkeää. Terveelliset elämäntavat pitävät virkeänä ja luovat puitteet myös tehokkaalle oppimiselle.
Onnea ja menestystä elämänpituiselle oppimisen polulle!
Alleviivaus
Useat meistä ovat törmänneet oppikirjaan, josta on alleviivattu lähes jokainen lause. Silloin alleviivaaminen toimii tietoa toistavana strategiana eikä siitä ole suurta hyötyä. Alleviivaa vähän, mieluummin sanoja kuin kokonaisia lauseita. Samalla voit esimerkiksi muodostaa käsitekarttaa alleviivaamistasi sanoista kirjan sivulle kaariviivojen avulla. Näin käsittelet ja muokkaat aktiivisesti tietoa. Myös kertaaminen on silloin nopeampaa.
Kysymysten, vastausten ja perustelujen ketju
Taitavat opiskelijat jäsentävät tietoa usein kysymysten, vastausten ja perustelujen ketjuina. Voit myös aktiivisesti harjoitella tällaista tapaa. Lue kirjasta jokin lyhyehkö osio (esim. väliotsikon alla oleva kappale). Yritä muodostaa tekstistä kysymys, joka tiivistää keskeisen asian. Seuraavaksi mieti, miten kysymykseen pitäisi vastata ja miten vastauksen voisi perustella. Mieti vastaus ensin ilman kirjaa ja tarkista ja täydennä lopuksi kirjan avulla. Tätä opiskelutapaa voi toteuttaa myös yhdessä kaverin kanssa vaihdellen kysyjän ja vastaajan rooleja.
Miellekartta/käsitekartta
Miellekartassa kirjoitetaan ensin keskelle teema ja sen ympärille kerätään keskeisiä tietoja, käsitteitä ja näkökulmia. Miellekartta on varsin vapaamuotoinen. Sen avulla voi helposti tutustua uuteen aiheeseen. Miellekartta toimii myös hyvänä visuaalisena muistivihjeenä palautettaessa asioita mieleen. Miellekarttaa kannattaa hyödyntää suunnitellessaan vastauksia reaaliaineiden kokeissa. Kannattaa myös vertailla miellekarttoja kaverin kanssa. Näin voitte tarkistaa, ovatko molemmat pitäneet samoja asioita keskeisinä.
Käsitekartta on miellekarttaa kurinalaisempi. Käsitekarttaan kootaan vain aiheeseen liittyvät käsitteet ja niiden suhteita havainnollistetaan esimerkiksi nuolten/katkoviivojen tms. avulla. Käsitekartta sopii hyvin tieteellisen tiedon opiskeluun ja jäsentelyyn.
Mieleenpalauttaminen
Mieleenpalauttamisen tärkeyttä on korostettu paljon uusimmissa oppimisen tutkimuksissa. Omaa oppimistaan ja osaamistaan on opiskelun keskellä jatkuvasti testattava. Kun olet lukenut kirjan kappaleen, yritä palauttaa asia mieleesi. Mikä kappaleessa oli keskeistä? Mitä opettaja voisi kysyä? Voit kirjoittaa asian vihkoon tai vaikka sanoa sen ääneen peilin edessä. Jos et saa palautettua asiaa mieleesi, et voi osata sitä myöskään koetilanteessa. Muista, että kokeessa arvioidaan tuottamaasi tekstiä. Opettaja ei voi nähdä niitä ajattelun vaiheita, joita olet mielessäsi läpikäynyt.
Muistiinpanot
Oppitunneilla tulee tehdä muistiinpanoja. Opettajan tekemiä muistiinpanoja voi kuitenkin muokata. Niitä voi lyhennellä itselleen sopiviksi tai toisaalta täydentää opettajan kertomilla esimerkeillä tms. Jos et ymmärrä jotain kohtaa opettajan tekstistä, kysy rohkeasti. Muistiinpanoja voi täydentää myös kotona kirjan avulla. Muista, että teet muistiinpanot itsellesi ja omaksi hyödyksesi!